Hyvä ruoka, parempi mieli.

Viikonloppuna juhlittiin pikkuveljen ylioppineisuutta Mikkelissä, jonka jälkeen palasin sunnuntaina pääkaupunkiin valtavan ruokavuoren kanssa. Elän noilla rääppiäisillä varmaan seuraavan viikon! Mulla oli tänään Laureassa sosionomian pääsykokeet, joihin lueskelin eilen lähinnä pelkkien mokkapalojen voimalla. Sokeria, sokeria, ja vielä vähän lisää sokeria.

Oon kummallinen ruokailija. Oon yksi niistä, joka kärsii "tavallisen" ruoan aiheuttaman huonon olon vuoksi, oikeaoppisesta lautasmallista ja ruokaympyrästä huolimatta keho on välillä tuntunut taistelevan jokaista suupalaa vastaan. Pieni ruokafobia on ollut aika lähellä, en oo voinut ymmärtää miten joku niin itsestään selvä juttu kuin syöminen on voinut muuttua niin monimutkaiseksi.

Päätin tehdä asialle jotain, sillä tuskin ikuinen paastoaminenkaan ketään parantaa. Monien kokeiluiden jälkeen oon tullut siihen tulokseen, että kevyesti sovellettu ruokavalio on mun juttu. Olo on ollut sata kertaa parempi sen jälkeen kun karsin jääkaapista perunat ja pastat, syön nykyään paljon kanaa ja vihreää, suosin ruista ja kauraa, enkä enää edes kuolaa sokerin tai muoviin pakattujen lihapiirakoiden perään! Sitä paitsi mun kokkaustaidot on kohentuneet nollatasosta siedettäviksi nyt, kun ruoasta osaa ajatella positiivisia ajatuksia.

Menen helposti äärimmäisyyksiin innostuessani asioista, mutta tällä hetkellä tuntuu että oon löytämässä hyvää tasapainoa lautaselle ja leivän päälle. Oon huomannut, että ruoka voi tehdä myös hyvää.

Maailman paras aamupala: luonnonjugurttia, banaania, mustikoita, kauraleseitä, hunajaa ja auringonkukansiemeniä. Nam, ja huikeeta väriterapiaa!

Ruukkusalaattia, fetaa, kurkkua, tomaattia, tonnikalaa, siemeniä.

Viime viikolla uskaltauduin pistäytymään ekaa kertaa elämässäni ekokauppa Ruohonjuuressa, ja ai että millainen ravintotaivas se paikka olikaan! Käyttäydyin kuin pikkulapsi lelukaupassa, kun seikkailin hyllyjen välissä ja hypistelin jokaista mahdollista purkkia. Osasin kuitenkin vähän hillitä itseäni ja marssin kassalle ainoastaan raakasuklaatarvikkeiden, teepaketin ja sisäisesti nautittavan saven kanssa. Kyllä, sisäisesti nautittavan saven. Matka kohti mahdollisimman friikiltä kuulostavia ravintoaineita on alkanut.

Mokkapalapäivä olikin siis aikamoinen sokerishokki, mutta onneksi osaan myös joustaa tarvittaessa. En uskalla arvioida pääsykokeiden kulkua sen tarkemmin, kuin että osoitin taas sellaista sosiaalisuutta että vastasin puhetulvallani varmaan viittä henkilöä. Syytän sokeria. Nyt mieli on tehnyt ihan hirveästi ihan tavallista ruisleipää, kyllä keho tietää mitä kaipaa.