Hei ihmiset ja anteeksi tämä lyhyehkö blogihiljaisuus! Oon viime viikkoina suorastaan lentänyt paikasta toiseen ja tapahtumat ovat vain seuranneet toistaan. Rokkasin yhden mainion viikonlopun Ruisrockissa ja heti seuraava viikko kuluikin Italiassa, Rooman ja Napolin katuja tallaten. Tuntuu, etten osaa olla ollenkaan paikoillani nyt kun kotiuduin taas Suomeen, sydän taisi jäädä maailmalle. Sitä paitsi lentokoneesta Helsingissä poistuttaessa kasvoja vasten iski kammottava syystuuli.... mitä ihmettä, heinäkuun puolessa välissä? Kaipaan lämpöä ja iloisia ihmisiä, hyvää ruokaa ja kulttuurielämyksiä. Toivottavasti seuraavaa reissua ei tarvitse odottaa kauaa ja pääsen hakemaan sydämeni pian pois!
Kotiutumiseni on siis tapahtunut vähän hitaanlaisesti, suurin osa matkakuvistakin on vielä toisten ihmisten kameroissa. Laitan raporttia tänne sitten, kun oon saanut kuvat omalle koneelle, mutta sitä odotellessa voin lyhyesti kertoa, mitä oon puuhaillut tässä lähipäivinä:
- Aloitin pienen tuunausprojektin! Löysin täältä helpohkon mallin koristeleikatun t-paidan tekemiseen. Jopa tälläinen kärsimätön ja ohjeiden lukemiseen turhautuva näprääjä onnistui ihan kiitettävästi, lopputuloksesta saatte kuvia heti kun rekrytoin jonkun nappaamaan kuvan mun selästä!
- Italian reissun jälkeen voisi luulla, että pasta olisi vähäksi aikaa pois ruokalistalta. No, kotiin palatessa keittiön kaapeista ei yllättäen löytynytkään kovin erikoisia raaka-aineita. Myös into yhtään haastavampiin kokkailuihin on harmillisesti kadonnut. Oon siis onnistunut kehittämään viikon sisällä toinen toistaan erikoisempia makarooniruokia, perinteisestä pestopastasta aina niinkin extremeen kuin kauramakaroonia hampurilaiskastikkeen, salaatin ja ruisleivän kera.
- Lakkasin myös pitkästä aikaa kynnet, paholaisen punaisiksi! Huomatkaa tyylikkäät rusketusraidat, jotka eivät pääse tasoittumaan luultavasti koko kesänä.
- Lisäksi oon innostunut kirjoittamisesta ihan uudella tavalla, työn alla on nimittäin tällä hetkellä laajempi fiktiivinen proosateos. Valvon aamuyöhön, koska teksti luistaa parhaiten puolenyön jälkeen. Googlesta ja Wikipediasta on tullut mun parhaita ystäviä, ja välilehdet täyttyvät mitä oudoimmista lähteistä, kun teen taustatutkimusta faktojen selvittämiseksi. Juonikäänteet tunkeutuvat mun uniin ja saatan saada keskellä kassajonoa niin innostavia ideoita, että ne on pakko kirjoittaa välittömästi kännykän muistiinpanoihin. Kamalaa, mutta kuitenkin niin äärettömän ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti