Ihana valo.

Auringolla on ihmeellinen voima. Olen viime päivinä ollut tavallistakin energisempi, onnellisempi ja nauravaisempi ihan vain lisääntyneen valonmäärän ansiosta. Olen kaivanut lipastonlaatikosta esiin Ray-Banit, ostanut kukkia keittiöön, suunnitellut villapaitavaraston harventamista ja kummallista kyllä nauttinut jopa siitä, että auringonvalo on paljastanut sen, kuinka likaiset meidän olohuoneen ikkunalasit oikeasti ovat. Syön aamuisin tuorepuuroa suupielet korvissa ja käyttäydyn välillä kuin viisitoistavuotias, joka on ensikertaa ihastunut. Leijailen varmaan kohta katonrajaan. Kevät on ihana, eikä pelkästään siksi, että sen jälkeen tulee ihana kesä. Keväällä kaikki alkaa.

Ja osittain myös loppuu. Olen miettinyt paljon koulua, koulun loppumista ja sitä, kuinka nopeasti opiskeluaika on loppujen lopuksi kulunut. Nyt jäljellä on tosiaan enää kaksi kuukautta, viimeisiä viedään. Viime syksyyn verrattuna meno on muuttunut huomattavasti rennommaksi. On jopa vähän hassua, kun elämää ei nykyään ohjeile mikään lukujärjestys tai minuuttiaikataulu. Maanantaisin on toki ranskankurssi ja keikkatyövuorot on merkitty kalenteriin, mutta muuten on kevyttä, saan vääntää opinnäytetyötäni kaikessa rauhassa. Kävin eilen tekemässä teemahaastattelua. Hymyilyttää, sillä tiedän olevani ikäpolvitoimintaa käsittelevän opparini suhteen aikamoisen liekeissä. Vaikka vääntämistä se silti on, välillä.  

Opinnäytetyö on vain yksi niistä asioista, jotka on väännettävä ennen toukokuun loppua. On luettava pääsykoekirjoja, tehtävä muutama kurssiportfolio valmiiksi, hoidettava pieniä käytännön asioita. Lista on lähes loputon, mutta onneksi rakastan listoja. Oonkin viime aikoina innostunut tekemään joka päivälle eräänlaisen muistilistan, jonka avulla onnistun suorittamaan asiat reippaasti ennen deadlinea ilman, että ne lopulta kasautuisivat kaikki samaan ajankohtaan. On ihan paras fiilis, kun saa vetää viivan suoritetun homman ylitse ja kun näkee, miten lista hitaasti typistyy. Silloin tuntuu äärimmäisen tehokkaalta, erityisen aikuiselta.

Odotan innolla E:n ja miun tupareita, niitä järjestetään ainakin kolmet. Odotan myös meidän huhtikuun lopulla olevaa Tanskan matkaa ja ylipäätään kaikkea, mitä kevät tuo tullessaan. Sanoinko jo, että kevät on ihana? Itse asiassa tällä hetkellä tuntuu, että se on jopa ihanin.