Tuunattua limpparia, osa 2.

Gaultier-kokoelmani täydentyikin jo tänään, Stockalle oli tullut jo uusi erä! Saman tien päädyin valokuvattavaksi myyntihyllyä vasten, ja sain palkkioksi ankkurikuvioiset kynsitarrat. Lakkasin eilen sormenpääni kirkkaanpunaisiksi niin kuin näköjään teen joka syksy, joten tarroja kokeilen vasta myöhemmin. Punainen vaatii muuten aika paljon totuttelua pitkän nudekauden jälkeen, nyt tuntuu siltä että katse osuu aina ensimmäisenä paholaiskynsiin!

Kävin hankkimassa myös kovakantisen muistikirjan tulevia luentoja varten, myyjä oli kiva ja johdatti minut heti napakan luonnoslehtiön luokse, sanoi että tää on tälläinen salaisuus mitä kukaan ei yleensä tiedä. En ollut tajunnutkaan että taidetarvikkeiden puolelta voisi löytää yli puolet halvempia tuotteita kuin muualta kirjakaupasta, eikö se ole yleensä päinvastoin? Mutta niin vain sain suuren lehtiön kuudella eurolla, ah miten rakastankaan puhtaita tyhjiä sivuja! Luulen, että ranskalaisten viivojen lisäksi kansien väliin ilmestyy myös hajamielisiä piirrustuksia, oon huomannut että tyhjyydellä on tapana täyttyä.