Illassa on lupaus kesästä.

Päivät tuntuu vilahtavan ohi ilman että niistä saa kunnolla edes otetta, kohta on jo kesäkuu ja tuntuu että elän itse vieläkin huhtikuuta. Yritän kuitenkin napata toukokuun lopusta vielä kiinni, viimeiset pääsykoekoitokset alkaa olla taas pelottavan lähellä.

Reissasin pariksi päiväksi kotiin Mikkeliin.

Mitä sitten on tapahtunut? Vaikka mitä. Oon kääntänyt kaverin seurana unirytmiä valvomalla aamuyöhön katsoen sekopäisiä elokuvia, tehnyt seikkailuretken Ikeaan ja ostanut 12 skumppalasia pikkuveljen ylioppilasjuhliin, syönyt kallista mansikkajäätelöä Tokoinrannassa, matkustanut kotiin Mikkeliin, valokuvannut pikkuveljen hevibändin keikkaa, löytänyt kirpputorilta Janoschin kirjan Oi ihana Panama, miettinyt oman sukunimen vaihtamista, syönyt aamupalaksi täytekakkua, kävellyt paljain jaloin, hymyillyt suupielet korvissa, jännittänyt jääkiekkoa, vihannut jääkiekkoa, hakenut töitä, pyöräillyt Kumpulassa, rikkonut lemppariaurinkolasit istumalla niiden päälle, tulostanut seuraavat pääsykoemateriaalit ja vältellyt niitä, luukuttanut hyväntuulisia biisejä melkein kyllästymiseen asti, nauttinut siitä ettei ole kiire minnekään ja ettei kukaan vaadi mitään.    

Niin ja rakastanut. Kevättä ja alkavaa kesää ja lämpöä iholla. Purrr.