Vietin pääsiäisen kotona Mikkelissä ja söin viikonlopun aikana aivan valtavan määrän äidin kokkaamia herkkuruokia sekä jälkkäriksi ison kasan hedelmärahkaa ja pashaa ja pääsiäisrakeita ja suklaamunia! Suklaamunat on ihan pakollinen juttu joka pääsiäisenä, vaikkei tarve olekaan enää yhtä kova kuin joskus pienempänä. Laatuvaatimuksista sen sijaan en suostu edelleenkään tinkimään. Tänäkin vuonna halvimpien munien lelusisältö oli jääkiekkohemmoa lukuun ottamatta melko säälittävä.
En vaan voi tajuta, miten vaikeaa on tehdä sellaisia yllätysleluja, jotka on mahdollista koota ilman tajutonta vääntöä ja kääntöä. Tai siis ylipäätään edes mahdollista koota. Me meneteltiin noiden kummallisen muotoisten osien kanssa kylmän karusti ja kipattiin koko muoviroska pois silmistä, onneksi suklaa oli tosiaan yllättävän hyvää. Haaveilin silti jälkeenpäin salaa sellaisesta hintaansa nähden naurettavasta Muumi-yllätysmunasta. Taidan käydä huomenna tonkimassa lähikaupan alelaaria, jos vaikka löytäisin sieltä pari Nipsua tai Nuuskamuikkusta.
En vaan voi tajuta, miten vaikeaa on tehdä sellaisia yllätysleluja, jotka on mahdollista koota ilman tajutonta vääntöä ja kääntöä. Tai siis ylipäätään edes mahdollista koota. Me meneteltiin noiden kummallisen muotoisten osien kanssa kylmän karusti ja kipattiin koko muoviroska pois silmistä, onneksi suklaa oli tosiaan yllättävän hyvää. Haaveilin silti jälkeenpäin salaa sellaisesta hintaansa nähden naurettavasta Muumi-yllätysmunasta. Taidan käydä huomenna tonkimassa lähikaupan alelaaria, jos vaikka löytäisin sieltä pari Nipsua tai Nuuskamuikkusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti