Paistoin eilen täydellisen muotoisia banaanipannukakkuja neljännen peräkkäisen vapaapäivän kunniaksi ja olin jostain kumman syystä hurjan hyvällä mielellä. Tänään mieli vain parani entisestään, vaikka lumi olikin muuttunut loskaksi ja HSL hidasteli parhaansa mukaan. Ripaus kevättä on jo ilmassa, keuhkoissa ja korvissa. Tein uuden soittolistan koulumatkoja varten, se on täynnä energisiä ja tsemppaavia biisejä, just hyviä.
Allekirjoittanut fiiliksissä kotiseutufestari Jurassic Rockissa 2011.
Huomasin, että mulla on aivan järjetön ikävä unohtumattomia keikkakokemuksia, vaikka oonkin ravannut bändien perässä ihan kiitettävästi läpi syksyn ja alkutalvenkin. Kalenteriin on merkitty lähikuukausille jo ainakin Patrick Wolf, Biffy Clyro, The Killers ja Two Door Cinema Club, ei paha laisinkaan. Odotan silti jatkuvasti niitä elämää suurempia bändejä; ainakin Florence + The Machine aiheuttaisi pienessä sydämessä varmasti jonkinasteista eteisvärinää upeudellaan, kesästä 2010 tuntuu olevan ikuisuus.
Noh, tämän päivän ruokatuntikeskustelumme käsitteli yllättäen kesän laajaa festaritarjontaa, joka näyttää jo tässä vaiheessa paremmalta kuin hyvältä. Ai jai, kyllähän sitä pitäisi päästä näkemään Hot Chip, Sigur Rós ja Crystal Castles. Kun iltapäivä oltiin kärsivällisesti istuttu tukkoisen puuduttavalla tutkimus- ja kehittämiskurssilla, oli pienen palkinnon vuoro. Sanoista tekoihin; ei mennyt montakaan hetkeä siihen, että kaveri oli mennyt ja tilannut meille talvihintaiset kolmen päivän liput tulevaan Ruisrockiin. Tykkään tämmöisestä spontaaniudesta ja oon lievästi sanottuna fiiliksissä! Heinäkuu voisi tulla jo pian, en millään jaksaisi odottaa. Tai jaksanpas, tämän voimin selviydyn vähintään vappuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti