maanantai 4. helmikuuta 2013

Mustetta iholla.

Valtava tatuointikuume iskee jälleen, asteet vain nousevat. Edellisen ja tällä hetkellä ainoan tatuointini ottamisesta on kohta kulunut jo täydet kolme vuotta, ja vasemmassa ranteessa oleva pieni äärettömyys kaipailee silloin tällöin seurakseen jotain muutakin kuvitusta. Olen oikeastaan nykyään melko lailla "puhtaan ihon" ystävä, vaikka haaveilinkin vielä pari vuotta sitten tähtitaivaasta lapaluihini. Pienet, merkitykselliset ja ajatuksella valitut mustejäljet kuitenkin voivat kertoa kantajastaan jotain hyvin oleellista.


Äärettömyyden (tai ikuisuuden) symbooli on yksinkertaisuudessaan ehkä kaunein kuvio maailmassa. Se muistuttaa minua ennen kaikkea siitä, ettei ole mitään syytä kiirehtiä. Minulla on kaikki aika maailmassa, kaikki mahdollisuudet maailmassa. Kaipasin pari vuotta sitten elämääni jotain pysyvää, ja mikä olisikaan pysyvämpää kuin tatuoitu ikuisuus?


Olen pitkään miettinyt, mitä muuta haluaisin iholleni. Lupasin joskus kauan aikaa sitten itselleni, että tatuoin Pikku Prinssistä tutun hattua muistuttavan boakäärmeen nilkkaani, jos minut valitaan opiskelemaan Teatterikorkeakouluun. Vielä niin ei ole käynyt, eikä välttämättä koskaan käykään. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös samasta kirjasta peräisin oleva ruusu ja kettu. Viime aikoina kauris on kasvanut voimaeläimekseni; hieman hipsteriä ehkä, vaikka se onkin horoskooppimerkkini. On myös monia sanoja ja sitaatteja, joita voisin kuvitella kantavani mukanani ikuisesti, mutta valinta on vaikea. 

Viime vuonna tähän aikaan ahkeroin Teakin ennakkotehtäviin kuuluneen Lokin parissa. Tšehovin näytelmä otti minut täysin valtaansa, en pariin kuukauteen osannut muuta ajatellakaan. Lokista muodostui minulle äärimmäisen tärkeä teos, siinä on niin paljon hienoja ajatuksia sisällä. Kaiken lisäksi näytelmä kysyy tärkeitä kysymyksiä: Miksi taidetta tehdään? Ketä varten elän? Miten voin tulla onnelliseksi? Piirsin kokeilun vuoksi oikeaan ranteeseen linnun ja voin kertoa, että oikeakätisen ihmisen on erittäin vaikea saada kynä pysymään vasemmassa kädessä. Piirroksestani tuli siis vähän haparoiva, mutta jättäisin sen silti enemmän kuin mielelläni tuohon iholleni pysyvästi! 

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Mulla myös hurja tatuointikuume, edellisestä melkein 2 vuotta ja uusi kuvakin ollut jo piirrettynä melkein yhtä pitkään. En vaan saa aikaiseksi säästää riittävästi rahaa kun on vähän isompi projekti kyseessä.. :) Sulla on muuten kiva blogi, eksyin tänne vähäsen blogilistan kautta.. :)

Laura kirjoitti...

Maria: Miten tää tatskakuume osuukin aina tällei kevääseen? :D Uusien kuvien suunnittelussa on kyl se paha juttu, että yhden suunnitelman jälkeen ideoita alkaa yhtäkkiä pursuilla joka suunnasta! Ehkä yksi kuva kerrallaan ois hyvä vauhti rahatilanteenkin kannalta :D

Niin ja kiitos kivasta kommentista, lueskelehan toki jatkossakin! ;)