Niin paljon tehtävää ettei pysty pysyy paikoillaan.

Tää on nyt se kiireviikko, jonka lähestymisestä aikaisemmin mainitsin! Ravaan pysähtymättä paikasta toiseen ja tarkkailen jatkuvasti kalenterimerkintöjä, ettei mitään tärkeää vain pääsisi unohtumaan. Keho ja mieli tuntuvat välillä hengästyvän kovin, mutta paahdan silti menemään sillä ajatuksella, että reilun viikon kuluttua suurin osa velvollisuuksista ja suorituksista on saatu hoidettua alta pois. 

Eniten aikaa ja ajatuksia vie tällä hetkellä draamakurssille tehtävä puolentoista tunnin mittainen osallistava demoesitys. On samanaikaisesti ihanaa ja stressaavaa suunnitella ja harjoitella demoa. Meillä on hyvä porukka ja mielenkiintoinen aihe, ja alkukankeuden jälkeen homma on lähtenyt rullaamaan ihan uskomattoman tehokkaasti. Työskentelyaikaa on tullut käytettyä enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Välillä ollaan pidetty neljä tuntia kestäviä aivoriihiä ja välillä ollaan päädytty katsomaan tyhjässä luokassa Disney-leffoja. Keskustelu on aaltoillut hyvin korkealentoiselta tasolta aina sinne huonon ja väsyneen huumorin rajamaille, joten vakavamielisen uurastuksen vastapainoksi on siis onneksi tullut myös naurettua vatsalihakset kipeinä. Esimerkiksi Disney Face Swapeille. Tiedättehän; niille kuville, joissa henkilöiden naamat ovat vaihtaneet keskenään paikkaa. Ihan tajuttoman hauskoja. Miettikää nyt vaikkapa Pocahontasia, jolla on John Smithin naama. Kyllä sellaisen mielikuvan voimin jaksaa taas vähän paremmin eteenpäin.

Demon esityspäivä on maanantaina, tänään mentiin koko kuvio alusta loppuun läpi ja onhan se huikea fiilis, kun pääsee sujahtamaan hetkeksi roolihahmon nahkoihin. Intoa tekemiseen siis riittää ja paljon, en millään malttaisi odottaa maanantaihin ja varsinaiseen h-hetkeen asti. Täysi kalenteri taitaa tosin tehdä odotuksesta helpompaa, maanantai on luultavasti edessä nopeammin kuin huomaankaan. Siksi olenkin iloinen, jos  löydän itseni jonain iltana kotoa sohvan nurkasta, ilman mitään tekemistä tai pakollista menoa. Sellaista hetkeä varten ostin eilen koulusta tullessani suklaata ja kaksi kirpparilta silmiin osunutta leffaa. Kaiken tämän hulinan keskellä olisi ihanaa paeta hetkeksi Carrien, Mirandan, Samanthan ja Charlotten matkaan, syödä kerralla kokonainen suklaalevy ja heittää aivot hetkeksi narikkaan.