Vuosi vaihtui jo viikko sitten ja vasta nyt ennätän istahtaa koneen ääreen kertomaan kuulumisiani. Tammikuu on siis lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti, ja hyvä niin! Uutta vuotta juhlistettiin hyvässä kaveriporukassa skumppaa maistellen ja raketteja parvekkeelta katsellen, eikä vanhaa vuotta tullut kovinkaan kova ikävä. Vuoden varrelle mahtui toki monta mukavaa juttua, mutta nyt odotan jo innolla uusia seikkailuja ja kokemuksia!
En tehnyt ainoatakaan lupausta tulevan vuoden varalle, koska käytäntö on mielestäni hieman typerä ja ahdistavakin. Yleensä luvataan ja sitten rikotaan lupaus, tai ainakin kärvistellään koko alkuvuosi lupauksen pitämisen vaikeutta. Sitä paitsi maailmasssa mikään ei ole varmaa paitsi se, ettei mikään ole varmaa..... Muutokset ovat siis välttämättömiä. Lupausten sijaan ajattelinkin juuri muutoksia; asioita joiden toivoisin olevan eri tavalla kuluvan vuoden aikana. Haluaisin päästä opiskelemaan yliopistoon, matkustaa kesällä ulkomaille, aloittaa säännöllisen uintiharrastuksen ja alkaa syödä enemmän salaattia. Lisäksi olisi mahtavaa, jos osaisin olla itselleni hieman vähemmän ankara ja enemmän armollinen. Saa mokailla ja saa iloita onnistumisista, pääasia ettei jäädy paikoilleen.
(Haluisin myös alkaa valokuvata enemmän, ihan OIKEALLA kameralla. Kyllästyn itsekin vähitellen näihin suttuisiin kännykkäräpellyksiin, joten ehkä on vain parasta sulloa järjestelmäkamera reppuun liikkeelle lähtiessä.... ja muistaa myös käyttää sitä!)
Viimeinen lomaviikkoni päättyi eilen ja olin hurjan tyytyväinen siihen, kuinka sen käytin. Äiti oli pari päivää kylässä luonani ja toimi loistavana shoppailuseurana alennusmyynneissä. Itse ostin tosin vain sukat, äiti taas viiletti alerekiltä toiselle ja löysi kasoittain kivoja vaatteita. No, nyt mulla ainakin on rahaa säästössä tulevia normaalihintainen-mutta-pakko-ostaa-välittömästi -löytöjä varten. Toivon, että pari seuraavaa kuukautta tuovat kauppoihin jotain vähän minunkin mukavuusalueeltani, en ole pitkään aikaan onnistunut kiintymään yhteenkään uuteen vaatekappaleeseen (jos niitä uusia sukkia ei lasketa).
Ai niin, käytiin myös Kansallisteatterissa katsomassa Märta Tikkasen elämästä ja sukuhistoriasta kertova "Vuosisadan rakkaustarinat" ja syötiin kaksi kertaa ihanassa Belgessä, koska oltiin laiskoja ja koska ruoka oli niin hyvää. Voisin syödä siellä vaikka joka päivä kyllästymättä koskaan. Erityisen kunniamaininnan ansaitsevat herkulliset sinisimpukat, joita napostelin semmoisen keskisuuren kattilallisen verran. Arvosana kymppi plus, nam nam. Viikkoon mahtui mainiosti vielä keskustassa järjestetty Lux Helsinki -valotapahtuma. Tuomiokirkko näytti kohtalokkaalta värivalaistuksessa ja Kansalaistorin tulishowkin oli varsin vaikuttava. Jatkuvasta sateesta huolimatta jaksettiin kiertää Töölönlahden rannat, jossa kymmenet pienet lyhdyt lohduttivat vähän lumetonta talvea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti