Viime yönä, vähän ennen keskiyötä, The Hobbit: The Battle of the Five Armies -leffan traileri ilmestyi nettiin. En ollut varsinaisesti odottanut sitä, mutta satuin olemaan valppaana oikealla hetkellä. Täytyy myöntää, että jonkinasteiset kylmät väreet kulkivat pitkin selkärankaa, kun klikkasin trailerin pyörimään. Tää olisi nyt viimeinen matka Keski-Maahan, tai ainakin sen alku. Ja ensimmäisen kurkistuksen perusteella ihan mallikas sellainen.
Eeppisyydestään huolimatta Hobitti-leffat eivät ole silti onnistuneet herättämään minussa samanlaista fiilistä kuin Taru Sormusten Herrasta -trilogia aikoinaan. Eivät lähellekään. LotR-leffat olivat jotain paljon enemmän kuin vain nopeatempoista ja efektipitoista fantasiaräiskettä. Ne tuntuivat aivan yhtä tärkeiltä ja rakkailta kuin luokkatovereiden heppaharrastukset tai soittotunnit. Tuolloin huoneessani oli lukematon määrä LotR-krääsää ja taskurahoille löytyi aina kohde, joululahjatoiveista puhumattakaan.
Yksi suuri syy tuohon käsittämättömän omistautuneeseen fanitukseeni oli Peregrin "Pippin" Tookia näytellyt Billy Boyd (♥), johon olin aika lailla palavasti ihastunut. 13-vuotiaalle tuollainen viaton julkkisihastus oli toki ihan luonnollista, mutta naureskelen silti silloin tällöin muistaessani, kuinka pitkälle fanitus menikään. Annoin Billy Boyd -julisteelle joka ilta suukon ja opettaja takavarikoi pulpetistani sydämillä koristellun leikekirjan. Loppuhuipennus ja esiteinin unelmien täyttymys oli, kun Billy vastasi lähttämääni fanipostiin. Nimmaroitu valokuva on edelleen visusti tallessa, hihii.
No, fanitus on vuosien varrella lieventynyt ja miltei kokonaan unohtunutkin. LotR-leffat ovat edelleen kerrassaan mahtavia ja Billy edelleen varsin komea skotti. Olin jossain vaiheessa kovasti tykästynyt Billyn bändin Beecaken musiikkiin ja kieltämättä harmittelen, että tämä on viettänyt hiljaiseloa valkokankaalta.
Viime öinen traileri sai kuitenkin sisäisen fanityttöni nostamaan jälleen päätään. Billyn lauluääntä sai nimittäin kuunnella läpi trailerin, ah ihanaa. E luimisteli vähän kulmiensa alta, kun katsoin silmät kiiluen traileria yhä uudelleen ja uudelleen. Sallittakoon ihmisen elämässä pienet fanityttöhetket edes viiden vuoden välein.
Oletteko te jo nähneet uuden Hobitti-trailerin?
Mitä piditte?
Mitä leffoja odotatte loppuvuodelta eniten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti